'
;

Kumppanuudet

UNHCR toimii yhteistyössä valtioiden, valtioiden välisten organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, YK:n järjestöjen, yhteisöpohjaisten järjestöjen, yliopistojen sekä oikeussektorin ja yksityisen sektorin kanssa pakolaisten suojelemiseksi ja auttamiseksi sekä kestävien ratkaisujen toteuttamiseksi.

1990-luvun alussa UNHCR käynnisti Partnership in Action-hankkeen (PARinAC) yhteistyön puitteiden rakentamiseksi UNHCR:n ja sen kumppaneiden välillä sekä yhteistyösuhteen kehittämiseksi alueellisella ja kansallisella tasolla. Vuonna 2012 vastaavanlainen hanke toteutettiin pienemmässä mittakaavassa pakolaiskomissaarin strukturoituna dialogina kansalaisjärjestöjen ja Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. UNHCR ja sen kumppanit (mukaan lukien InterAction ja ICVA) tarkastelivat kumppanuuden laatua ja laativat suosituksia kumppanuusperiaatteiden vahvistamisesta käytännössä.

Useiden viime vuosien monimutkaisten haasteiden myötä UNHCR on lisännyt pyrkimyksiään vahvistaa kumppanuuksiaan YK:n järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Sen pyrkimyksenä on maksimoida keskinäinen täydentävyys ja kestävyys sen toiminnassa pakolaisten ja muiden apua tarvitsevien ihmisten hyväksi.

Tänä päivänä UNHCR tekee yhteistyötä yli 900 rahoitetun, operatiivisen ja asioita edistävän kumppanin kanssa varmistaakseen, että apua tarvitsevien väestönosien oikeudet ja tarpeet tulevat huomioiduksi. UNHCR priorisoi edelleen sen suhteet kumppaneiden kanssa ja pyrkii vahvistamaan strategista ja toiminnallista yhteistyötä globaalilla, alueellisella ja maatasolla.

Järjestön laajan kumppanuusverkoston päätavoitteena on varmistaa parempi lopputulos apua tarvitseville ihmisille yhdistämällä ja hyödyntämällä täydentäviä resursseja ja tekemällä yhteistyötä läpinäkyvällä, kunnioittavalla ja yhteisesti hyödyttävällä tavalla. Nämä kumppanuudet myös kuvastavat UNHCR:n sitoutumista järjestöjen välisiin foorumeihin ja prosesseihin. Keskinäinen ymmärrys ja vahvat yhteistyösiteet auttavat varmistamaan sen, että pakolaisten, maan sisäisten pakolaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tarpeet priorisoidaan riittävästi.