Sota, väkivalta ja vaino aiheuttavat suurimmat pakkosiirrot koskaan

Syrian war orphans Mohammed Adlani (left), 8, and Mohammed Chami, 11, take a bus to school from the Islamic Charity Association Orphanage in Homs.

Maailmanlaajuiset pakkosiirtymät sodan, väkivallan ja vainon takia saavuttivat korkeimman tason koskaan UNHCR:n, YK:n pakolaisjärjestön tänään julkaiseman raportin mukaan.

UNHCR:n uusi Global Trends -raportti, järjestön merkittävä vuosittainen selvitys pakolaistilanteesta kertoo, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan ympäri maailman – tämä on noin 300 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä luku edustaa valtavaa määrää ihmisiä, jotka tarvitsevat suojelua maailmanlaajuisesti.

Luku 65,6 miljoonaa koostuu kolmesta tärkeästä tekijästä. Ensimmäinen on pakolaisten lukumäärä, joka on 22,5 miljoonaa ja siten suurin koskaan. Näistä 17,2 miljoonaa ovat UNHCR:n vastuulla ja loput ovat palestiinalaispakolaisia, jotka ovat ​​rekisteröityneet sisarorganisaatioomme UNRWA:han. Syyriasta tulee eniten pakolaisia maailmassa (5,5 miljoonaa), mutta vuonna 2016 suurin uusi tekijä oli Etelä-Sudan, jossa rauhanpyrkimysten murtuminen saman vuoden heinäkuussa johti 739 900 ihmisen pakenemiseen vuoden loppuun mennessä (tällä hetkellä 1,87 miljoonaa).

Toinen tekijä on ihmisten siirtyminen kotimaan sisällä. Näiden ihmisten lukumäärä oli 40,3 miljoonaa vuoden 2016 lopussa verrattuna 40,8 miljoonaan vuotta aiemmin. Syyria, Irak, ja yhä erittäin merkittävä pakolaisuus Kolumbian sisällä olivat suurimmat sisäisen pakolaisuuden aiheuttajat. Sisäinen pakolaisuus on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma, ja se muodostaa lähes kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisista pakkosiirroista.

Kolmas tekijä on turvapaikanhakijat, ihmiset, jotka ovat paenneet maastaan ​​ja hakevat kansainvälistä suojelua pakolaisina. Vuoden 2016 lopusta alkaen turvapaikkaa hakevien ihmisten määrä maailmassa oli 2,8 miljoonaa.

Tämä kaikki tarkoittaa maailmanlaajuisesti valtavaa inhimillistä sodan ja vainon hintaa. 65,6 miljoonaa tarkoittaa sitä, että ympäri maailman keskimäärin joka 113. ihminen on joutunut siirtymään kotoaan. Määrä on suurempi kuin maailman 21. suurimman maan, Britannian väkiluku.

”Millään mittareilla tätä määrää ei voi hyväksyä, ja se kertoo enemmän kuin koskaan solidaarisuuden ja yhteisen päämäärän tarpeesta kriisien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Se kertoo myös tarpeesta varmistaa yhdessä, että maailman pakolaisia, sisäisiä pakolaisia sekä turvapaikanhakijoita suojellaan asianmukaisesti ja heistä huolehditaan samalla, kun haetaan ratkaisuja ”, sanoi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. ”Meidän täytyy tehdä enemmän näiden ihmisten hyväksi. Konfliktien täyttämässä maailmassa tarvitaan päättäväisyyttä ja rohkeutta, ei pelkoa.”

Yksi keskeisistä havainnoista Global Trends -selvityksessä on, että erityisesti uusi väestönsiirto pysyy erittäin korkealla tasolla. Maailmanlaajuisesti 65,6 miljoonasta siirtymään pakotetusta ihmisestä kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui siirtymään vuonna 2016. Noin kaksi kolmasosaa heistä (6,9 miljoonaa) pakenivat omassa maassaan. Tämä vastaa yhden henkilön siirtymistä joka 3. sekunti –  tämän lauseen lukemiseenkin kuluu enemmän aikaa.

Samaan aikaan pakolaisten ja sisäisten pakolaisten paluu koteihinsa yhdistettynä muihin ratkaisuihin, kuten uudelleensijoittamiseen kolmansiin maihin, tarkoitti sitä, että joillekin vuosi 2016 toi mahdollisuuden tilanteen parantumiseen. Yhteensä noin 37 maata ottivat vastaan 189 300 pakolaista uudelleensijoitettaviksi. Noin puoli miljoonaa muuta pakolaista pystyi palaamaan kotimaihinsa ja noin 6,5 miljoonaa sisäistä pakolaista alkuperäisille alueilleen – vaikkakin monet tekivät näin kaikkea muuta kuin ihanteellisissa olosuhteissa, ja heidän mahdollisuutensa olivat epävarmoja.

Maailmanlaajuisesti useimmat pakolaiset – 84 prosenttia – olivat pieni- tai keskituloisissa maissa vuoden 2016 lopusta alkaen, ja joka kolmas (4,9 miljoonaa henkilöä) olivat vähiten kehittyneissä maissa. Tämä valtava epätasapaino heijastaa useita asioita, kuten jatkuvaa kansainvälisen konsensuksen puutetta, kun on kyse pakolaisten vastaanottamisesta, sekä monien köyhien maiden läheisyyttä konfliktialueisiin nähden. Epätasapaino kertoo myös siitä, että pakolaisia ja muita siirtymään joutuneita ihmisiä tukevien maiden ja yhteisöjen tulee olla resursseiltaan kestäviä ja tuettuja. Tuen ja resurssien puute voi luoda epävakautta, ja sillä voi olla vaikutuksia ihmishenkeä turvaavaan humanitääriseen työhön tai se voi johtaa toissijaiseen siirtymään.

Syyriasta tulee edelleen väestömäärältään eniten pakolaisia maailmanlaajuisesti. Lähes kaksi kolmasosaa väestöstä eli 12 miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai lähtenyt ulkomaille pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi. Jos jätetään Palestiinan pitkäaikainen pakolaistilanne huomiotta, afgaanit olivat toiseksi suurin (4,7 miljoonaa) pakolaisväestö ja sitä seuraavat irakilaiset (4,2 miljoonaa) ja eteläsudanilaiset (maailman nopeiten kasvava pakolaisväestö, 3,3 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan vuoden loppuun mennessä).

Lapset, joita on puolet maailman pakolaisista, kantavat edelleen suhteettoman suuren taakan kärsimyksestä, pääasiallisesti siksi, että he ovat haavoittuvaisempia. Traagista kyllä, 75 000 turvapaikkahakemusta vastaanotettiin yksin matkustavilta tai vanhemmistaan eroon joutuneilta lapsilta. Raportin mukaan tämäkin luku on todennäköisesti aliarvio todellisesta tilanteesta.

UNHCR arvioi, että ainakin 10 miljoonaa ihmistä oli ilman kansalaisuutta tai vaarassa joutua valtiottomaksi vuoden 2016 lopussa. Hallitusten keräämien ja UNHCR:lle kerrottujen tietojen mukaan valtiottomia on kuitenkin 3,2 miljoonaa 74 maassa.

Global Trends on tilastollinen arvio pakkosiirroista, ja niinpä useita keskeisiä vuonna 2016 tapahtuneita pakolaisuuden kehityssuuntauksia ei sisälly raporttiin. Näitä ovat lisääntynyt turvapaikkakysymysten politisoituminen monissa maissa ja kasvavat rajoitukset suojelun saatavuudessa joillakin alueilla. Näihin kuuluu myös myönteistä kehitystä, kuten historiallinen pakolaisia ja siirtolaisia koskeva huippukokous syyskuussa 2016, sitä seurannut merkittävä New Yorkin julistus, uusi koko yhteiskunnan kattava pakolaisuutta hallitsemaan pyrkivä lähestymistapa, jota kehitetään Comprehensive Refugee Response Framework -kehyksen puitteissa, ja valtava anteliaisuus isäntämaiden ja tuenantajahallitusten keskuudessa pakolaisia ja muita siirtymään joutuneita ihmisiä kohtaan.

UNHCR tuottaa Global Trends -raportin vuosittain sen omien tietojen, Internal Displacement Monitoring Centre -keskukselta saamiensa tietojen sekä hallituksilta saatavien tietojen perusteella.

 

Yhteyshenkilö:

Caroline Bach

Associate Communication Officer | Spokesperson for Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden

Office: +46 (0)8 457 4874

Mobile: +46 (0)709 16 57 19

Email Caroline