1. Miksi tarvitsemme globaalin pakolaiskompaktin?
Vuoden 2017 lopussa pakolaisia oli ympäri maailman lähes 25,4 miljoonaa. Taakka ja vastuu pakolaisten suuren määrän vastaanottamisesta ja hoitamisesta jakautuu edelleen hyvin epäsuhtaisesti vain muutamille maille. Kymmenen maata vastaanottaa 60 prosenttia maailman pakolaisista ja valtaosa pakolaisista (85 prosenttia) elää kehitysmaissa, joissa on omat kehityshaasteensa. Näiden maiden tukeminen ja globaalien ratkaisujen löytäminen niille, jotka pakenevat, on ensiarvoisen tärkeää. Tämä saavutetaan vahvistamalla yhteistyötä valtioiden, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välillä. Juuri tästä globaalissa pakolaiskompaktissa on kysymys. Se on uusi sopimus sekä pakolaisille että maille, jotka vastaanottavat heitä. Kompakti pyrkii suojaamaan ja parantamaan pakolaisten oloja isäntämaassa esimerkiksi siten, että vähennetään pakolaisten tarvetta vaarallisiin siirtymisiin maasta toiseen. Toisaalta pyritään varmistamaan, ettei isäntämaiden ja yhteisöjen kehitys kärsi heidän vieraanvaraisuutensa vuoksi. Kompakti muuntaa 193:n YK:n jäsenvaltion syyskuussa 2016 allekirjoittaman New Yorkin julistuksen pakolaisista ja siirtolaisista käytännöllisiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi. Se on suunnitelma, jonka tarkoitus on ohjata ja vahvistaa kansainvälistä valmiutta vastaanottaa pakolaisia, jotta vastaanottavat yhteisöt voivat saada tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat. Sen tarkoitus on myös varmistaa pakolaisten pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä elinkeinomahdollisuuksien saaminen tuottoisan elämän varmistamiseksi. Lisäksi halutaan löytää ratkaisu pakolaisten ahdinkoon aivan alusta saakka. Se auttaa tekemään valmiudesta entistä järjestelmällisempää sekä vahvistaa toimia ja resursseja niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
2. Mistä kompakti muodostuu?
Kompaktissa on neljä osaa. Ensimmäisessä osassa esitellään kompaktin tausta, sen johtavat periaatteet ja tavoitteet. Toinen osa on pakolaiskysymyksiä koskeva teksti “Comprehensive Refugee Response Framework” (CRRF). Kolmas osa on toiminnallistava teksti, ”Programme of Action”, jossa asetetaan konkreettisia keinoja kompaktin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kompaktin viimeinen osa sisältää järjestelyitä seurantaa ja katsauksia varten. Nämä toteutetaan ensisijaisesti globaalissa pakolaisfoorumissa joka neljäs vuosi.
3. Mitä haluamme saavuttaa kompaktin avulla?
Neljä tärkeintä tavoitetta ovat:
- Helpottaa isäntämaiden taakkaa . Lähes yhdeksän kymmenestä pakolaisesta hakee turvapaikkaa eteläisistä maista. Tällä hetkellä suurimman taakan kantavat maat ovat vastuussa ainoastaan maantieteellisistä syistä. Haluamme näiden maiden tietävän, että muu maailma on heidän apunaan ja valmis tukemaan heitä. Muu maailma antaa rahoitusta, mutta tukee myös muilla resursseilla, kuten teknisellä asiantuntemuksella ja osaamisella.
- Parantaa pakolaisten itseluottamusta . Pakolaiset omaavat taitoja ja kokemusta. Heillä on myös vaikuttavaa sitkeyttä, voimaa ja päättäväisyyttä päästä takaisin jaloilleen. Antamalla heille mahdollisuuden osallistua koulutukseen ja työhön he pystyvät paremmin elättämään itsensä ja perheensä – tämä mahdollistaa pakolaisille ihmisarvon säilyttämisen ja oman elämän hallinnan.
- Laajentaa pääsyä kolmansien maiden ratkaisuihin, kuten perheiden yhdistämiseen, työlupiin, apurahoihin, sponsorointiin ja uudelleen sijoittamiseen. Uudelleensijoittaminen voi tarjota valoa maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Tämä on joskus jopa elintärkeitä ele, samalla kun se lähettää vahvan viestin tuesta suurille vastaanottajamaille.
- Tukea lähtömaita , jotta pakolaiset voivat palata vapaaehtoisesti, turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Käytännössä globaali pakolaiskompakti johtaa paremmin ennustettavissa olevaan tukeen vastaanottajamaiden ja -yhteisöjen osalta, suurempaan määrään uudelleensijoittamispaikkoja ja muita laillisia teitä kolmansiin maihin, sekä suurempaan sitoumukseen ratkaista konflikteja (ja niiden taustalla olevia syitä). Nämä mahdollistavat sen, että vapaaehtoinen palaaminen voi olla todellinen ja kestävä ratkaisu. Kaikkia näitä elementtejä tulee työstää päättäväisesti yhdessä.
4. Miten globaali pakolaiskompakti liittyy YK:n siirtolaisuuspaperiin (GCM-sopimukseen)?
Molemmat kompaktit juontavat juurensa sitoumuksiin, jotka tehtiin, kun YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2016 New Yorkin julistuksen, mutta globaali pakolaiskompakti koskee vain pakolaisia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on johtanut globaalin pakolaiskompaktin kehittämistä (toisin kuin GCM-sopimuksen kehittämistä) yhteistyössä YK:n jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Monenlaiset sidosryhmät ovat lähettäneet lähes viisisataa julkisesti saatavilla olevaa kirjallista selvitystä.
5. Korvaako kompakti Geneven pakolaissopimuksen?
Ei. Kompakti ei korvaa olemassa olevia kansainvälisiä, pakolaisia koskevia oikeudellisia asiakirjoja, vaan rakentuu niiden päälle sisältäen vuoden 1951 sopimuksen pakolaisten oikeudellisesta asemasta ja muut kansainväliset oikeudelliset välineet, jotka koskevat pakolaisia, ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta. Pakolaissopimus keskittyy pakolaisten oikeuksiin sekä valtioiden velvollisuuksiin. Globaali pakolaiskompakti vahvistaa nämä standardit ja periaatteet ja pyrkii lisäämään kansainvälistä yhteistyötä, jotta saavutettaisiin oikeudenmukaisempi, johdonmukaisempi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, niin että pakolaiset ja heitä vastaanottavat maat voisivat luottaa vankkaan tukeen.
6. Onko kompakti oikeudellisesti sitova?
Ei. Se on asiakirja, josta on neuvoteltu tiiviissä yhteistyössä valtioiden ja monien muiden sidosryhmien kanssa viimeiset 18 kuukautta, ja jonka tavoitteena on laajentaa pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille tarjottavaa tukea. Lopullinen teksti luotiin yhteisymmärryksessä, ja sen pohjana on vahva sitoutuminen kansainväliseen pakolaisten suojeluun ja kansainväliseen yhteistyöhön. Se ei luo uusia oikeudellisia velvoitteita eikä muuta YK:n pakolaisjärjestön mandaattia.
7. Kuka on luonut pakolaiskompaktin?
YK:n yleiskokous kutsui YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun valmistelemaan esityksen globaalista kompaktista yleiskokouksen harkittavaksi sen 73. istunnossa ja vuosittaisen YK:n pakolaisjärjestön päätöslauselman yhteydessä. Yli 18 kuukautta kestäneiden intensiivisten keskustelujen aikana YK:n jäsenvaltiot, asiantuntijat, kansalaisyhteiskunta ja pakolaiset ovat pitäneet omistautuneita aihekohtaisia keskusteluja sekä virallisia neuvottelujaja tilannekatsauksia osana päävaltuutetun suojelun haasteista käytyä vuoropuhelua joulukuussa 2017. Kaupan päälle tulee virheistä oppiminen Comprehensive Refugee Response Framework -kehyksen soveltamisesta 15 maassa vuosien 2017 ja 2018 aikana.YK:n jäsenvaltiot olivat vahvasti sitoutuneita laajaan kuulemismenettelyyn 18 kuukauden aikana, ja lopullisella asiakirjalla, jonka päävaltuutettu on esittänyt yleiskokoukselle, on laaja tuki.
8. Tukevatko YK:n jäsenvaltiot globaalia pakolaiskompaktia?
Kyllä, selkeä enemmistö tukee. Marraskuun 13. päivä 2018, YK:n yleiskokouksen kolmas komitea (sosiaaliset, humanitaariset ja kulttuuriset kysymykset) vahvisti kompaktin osana sen vuosittaista YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää koskevaa “omnibus”-päätöslauselmaa, mikä hyväksyttiin ylivoimaisen enemmistön tuella ja joulukuun 17. päivä se hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa. Asiakirja on yksimielinen ja se edustaa nykymaailman monenkeskistä toimintaa käytännössä.
9. Tuleeko Pohjois-Eurooppaan enemmän pakolaisia kompaktin seurauksena?
Pakolaiset pakenevat sotaa, vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia. Pakoon lähteminen ei perustu vapaaehtoisuuteen, eikä sitä voi suunnitella. Maailmanlaajuisesti suurin osa pakolaisista (85 prosenttia) pakenee ja asuu kehitysmaissa, lähellä entisiä kotimaitaan, joilla on omat kehityshaasteensa. Keskeinen osa globaalia pakolaiskompaktia on varmistaa, että maat, jotka vastaanottavat pakolaisia, saavat parempaa tukea, ja että pakolaiset voisivat olla itsenäisiä siinä maassa, jonne he ovat paenneet. Näin pyritään parantamaan pakolaisten olosuhteita vastaanottomaissa, vähentämään pakolaisten tarvetta vaaralliseen liikkumiseen maasta toiseen, ja varmistamaan, että vastaanottomaiden ja -yhteisöjen kehitys ei kärsi niiden anteliaisuuden vuoksi. Lisäksi sopimuksella pyritään avaamaan lisää laillisia väyliä kestäviin ratkaisuihin, mukaan lukien uudelleensijoittamiseen kolmansiin, esimerkiksi Pohjois-Euroopan, maihin.
10. Mistä voin saada lisätietoja?
YK:n pakolaisjärjestön internetsivustolla on oma osio, joka on tarkoitettu globaalin pakolaiskompaktin ymmärtämisen tueksi. Globaalin pakolaiskompaktin voit lukea täällä.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä