UNHCR toteuttaa tehtäviään tarjoamalla kansainvälistä suojelua pakolaisille, ja samalla se edistää kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja muihin ihmisoikeussopimuksiin liittymistä. UNHCR antaa juridisteknistä tukea kansallisille oikeudellisille, hallinnollisille ja juridisille rakenteille sekä apua lakiesitysten tarkistamisessa. Se tarjoaa myös koulutusta hallituksen virkamiehille ja edistää pakolais- ja ihmisoikeuksien osuutta poliisi-, maahanmuutto- ja oikeusviranomaisten koulutusmoduuleissa.
Vapaaehtoisessa kotiuttamisessa ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen myös oikeusvaltiota tukevien laitosten kautta ovat avain valtion uudelleenrakentamiseen konfliktin jälkeen. Täten luodaan edellytykset paluuseen. UNHCR:n näkökulmasta vapaaehtoisessa kotiuttamisessa palataan olosuhteisiin, joissa fyysinen, oikeudellinen ja materiaalinen turva on kunnossa.
Näin saavutetaan täysi kansallinen suoja. Lähtömaiden oikeusjärjestelmät – mukaan lukien perinteiset oikeudelliset rakenteet – täytyy usein elvyttää ja/tai uudistaa. UNHCR tunnistaa lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet paluulle ja tekee työtä esteiden poistamiseksi. UNHCR antaa asiantuntija-apua ja teknistä tukea tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa kansalaisuuteen, omaisuuteen, asiakirjoihin ja kotiuttamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelussa. UNHCR on lisäksi mukana oikeuslaitosten valmiuksien rakentamisessa. Tähän kuuluu teknistä ja materiaalista apua sekä mobiilien tuomioistuin-hankkeiden luomista syrjäisillä seuduilla, missä paikalliset voimavarat eivät riitä.
Tukeakseen kestävää paluuta UNHCR on mukana kehittämässä mekanismeja, jotka edistävät luottamuksen rakentamista ja rauhanomaista rinnakkaiseloa. Sovinto on yhteisön sisäinen ja yhteisöjen välillä käytävä prosessi ja vaatii pitkän aikavälin vision. Usein alkuvaiheessa, kun kansa on toipumassa konfliktitilanteesta, kansainvälinen tuki voi olla perusteltua auttamaan ensimmäisissä askeleissa.
UNHCR osallistuu myös aktiivisesti siirtymävaiheen oikeusjärjestelyjen tukemiseen. Konfliktin jälkeistä törkeiden ihmisoikeusrikkomusten tuomitsemista sekä humanitääristä oikeutta pidetään laajalti olennaisena osana konfliktien ratkaisemista ja keinona yhteisöjä jakavan kuilun kaventamiseen. Pakolaisille ihmisoikeusloukkausten uhreina on etua tällaisesta toiminnasta, joka helpottaa heidän integroitumistaan uudelleen.
Kansalaisuus ja ihmisten mahdollisuus tunnistaa kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia kuuluu välttämättömänä osana elämän vakauteen, kun taas kansalaisuudettomuus on syy ihmisten turvattomuuteen, pakkosiirtoihin ja vakaviin konflikteihin, jotka voivat uhata myös kansallista ja alueellista vakautta. Selkeä kansallisuuslainsäädäntö ja hallintokäytännöt, jotka ovat yhdenmukaisia kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusnormien kanssa, ovat olennainen osa oikeusvaltiota.
Kansalaisuudettomuuteen liittyvien tilanteiden ratkaiseminen voi olla avaintekijä konfliktien juurisyihin pureutumisessa sekä vakautettaessa sovintoa konfliktien jälkeisissä olosuhteissa. UNHCR:lle on annettu valtuudet auttaa ahdinkoon joutuneita kansalaisuudettomia henkilöitä ja edistää aktiivisesti kansalaisuudettomuuden vähentämisestä. Se tarjoaa teknistä neuvontaa ja tukea hallitusten liittymiseksi vuonna 1954 tehtyyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja vuonna 1961 tehtyyn valtiottomuuden poistamista koskevaan yleissopimukseen. UNHCR neuvoo hallituksia siinä, miten kehittää tehokas lainsäädäntö kansalaisuudettomuuden estämiseksi ja vähentämiseksi ja kansalaisuudettomien oikeuksien suojelemiseksi. Lisäksi viime vuosina UNHCR on antanut konkreettisia toiminnallista tukea valtioille pitkäaikaisen tai pitkittyneen kansalaisuudettomuuden ratkaisemiseksi.